Yliopistoelämääni kuuluu masennusta. Eilen alkoi taas uusi matematiikan kurssi, luennoitsijan äänestä ei saanut kunnolla selvää ja koska hän ei päässyt asioissaan tarpeeksi pitkälle eilen, päätti hän pidentää tämän päivän luentoa tunnilla. Miksi matemaatikot ovat niin kuivia? Kaikki tähän asti tapaamani matemaatikot ovat vaikuttaneet hyvin elämäänsä kyllästyneiltä filosofeilta. En ihmettele yhtään että he ovat filosofian maistereita tai jotain sinne päin. Tänään samaisen herran luennolla alkoi lamnat vilistää yli tajunnan ja mietin elämääni hyvin vakavasti. Lähdenkö luentosalista kävelemään ja istuudun tietokoneelle etsiäkseni jonkin muun kurssin jolle voisin tämän kurssin sijaan osallistua. Voisin sitten ensi syksynä aloittaa matematiikan sivuaineopinnot lukion oppimäärää kertaavalla kurssilla, jos en ole päässyt tietotekniikan aineenopettajan koulutusohjelmaan sisään. Silloinhan matematiikka ei edes olisi pakollinen sivuaine. No toisaalta suunnittelin eilisen ”Viestintätaidot IT-alalla”-luennon jälkeen haluavani lukea niin paljon kuin mahdollista puheviestintää. Minkälaisen ammatin näistä saisi? Tähän puheviestintäajatukseen kylläkin liittyi tää tietotekniikan kandiopintosuunnitelma, enkä tiedä kuinka pitkälle pääainetta täytyisi lukea aineenopettajakoulutuksessa. Positiivista kuitenkin se, etten vielä perunut ilmoittautumistani sille matematiikan kurssille.
Paras asia maanantailta jonka opin: Asenne on taito! Jeah, mulla on mahtava taito ja se on asenne!
Minulla on yskä ja en tiedä keinoa jolla siitä pääsisi eroon. Oikeastaan yskä ei rajoita mitään tekemistä, joka onkin ehkä ongelmana sen parantumiselle. No, koska en saanut eiliselle pyöräilytunnilleni sijaista, menin ohjaamaan tuntia itse, yskäisenä. Koska sijaista ei ollut, oli minun oltava terve, näin päätin. Siispä ohjasin mielestäni oikein mukavan tunnin, jota eräs tyttö kävikin kehumassa tosi kivaksi, harjoittelin vähän uusia kuvioita BB:seen ja kävin fiilistelemässä tunnin verran vielä BS:iä 80-luvun fiiliksissä. Oloni oli mahtava tämän kaiken jälkeen! Kuvittelen nyt siis olevani terve..
Uudet kuviot tosiaan iltaa varten harjoiteltuna ja sitä ennen tulisikin käydä tyttöseurassa etsimässä asuja huomisiin fuksiaisiin. Teemana on siis sirkus. Mun mielestä sopivampi teema ois ollu ”kuinka pukeutua vesisateeseen, Suomen kauniiseen syksyyn”. Suuri haaste tulee siis ehdottomasti olemaan se että mistä löydän värikkäät sadehousut huomiselle rastikierrokselle. Muutenhan tää pukeutumiskoodi ois ollutkin liian helppo. Etsin meinaan kaikki värikkäimmät asusteet kaapistani ja vähän tuolta poikaystävänkin jättämistä vaatteista. Löysin värikkäitä jumppatoppeja, moniväriraidalliset pyjamahousut, pupubokserit, leveän punaisen vyötärövyön, raidalliset polvisukat, pinkin huivin ja pitkätkalsarit. Näistä sain kootuksi tosi tyylikkään asun, jossa voisin esittää esim. maailman vahvinta tyttöä. Joo mulla ois kiva vettä kestävä takki, joka ei pilaa kokonaan tätä asua, mutta entäs sitten housut?
Ihana sade, toivottavasti sadat huomenna vielä enemmän!